1. Suunnittelu

Tuulivoimapuiston suunnittelu alkaa sopivan alueen kartoittamisella.  Esiselvitys- ja suunnitteluvaihe vastaavat kysymyksiin: onko hanke toteuttamiskelpoinen, millaiset ovat hankkeen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön, millaiset ovat alueen tuuliolosuhteet ja onko hanke taloudellisesti järkevä.

Sarvikankaan Tuulella on paljon paikallistuntemusta ja kaikki suunnittelu toteutetaan suomalaisten asiantuntijoiden johdolla.

2. Lupien hankinta

Tuulivoimapuiston rakentamiseksi tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tuulivoimaosayleiskaava. Kaavatyössä selvitetään lopullisesti tuulivoimaloiden lukumäärä ja koko, tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto sekä tarpeellinen rakentamis- ja huoltotiestö. Kaavan etenemisestä ja sisällöstä päättää Pieksämäen kaupunki. 

Sarvikankaan tuulivoimahankkeessa ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) toteutetaan kaavoituksen kanssa rinnakkain. Menettelyssä tuotetaan lukuisia selvityksiä koskien muun muassa luonnonympäristöä, maisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. YVA-menettelyssä arvioidaan tuulivoimahankkeen toteuttamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta. Kaavoituksen aikana järjestetään tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia kaikille asiasta kiinnostuneille.

Kaavoituksen jälkeen tuulivoimaloille ja tuulivoimapuiston sähköasemalle laaditaan yksityiskohtaiset piirustukset ja hankitaan rakennusluvat Pieksämäen kaupungilta.

Lisätietoa hankkeestamme, sen kaavoituksesta ja YVA-menettelystä sekä viimeisimmät asiakirjat löydät osoitteista:

Pieksämäen kaupunki

Ympäristöhallinto

3. Rakentaminen ja käyttö

Sarvikankaan tuulivoimahankkeen rakentamisajan arvioidaan olevan 1-2 vuotta. Rakentamisen aikana alueen tiestöä parannetaan, uutta tiestöä ja voimaloiden rakennuspaikkoja rakennetaan sekä lopuksi pystytetään itse tuulivoimalat ja liitetään ne sähköverkkoon. 

Tuulivoimalan käyttöikä on tällä hetkellä noin 35 vuotta. Käyttöiän odotetaan tulevaisuudessa pitenevän tekniikan jatkuvan kehittymisen myötä. Käytön aikana tuulivoimaloita ohjataan ja valvotaan etänä. Myös pienten toimintahäiriöiden korjaaminen ja hälytysten tarkastus suoritetaan etävalvonnan avulla. Huoltohenkilöstöä käy tuulivoimapuistossa useita kertoja vuodessa suorittamassa määräaikaistarkastuksia ja -huoltoja. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana nostureita tai muuta raskasta kalustoa tarvitaan harvoin, keskimäärin 3–5 vuoden välein, kun suoritetaan suurempia huoltotöitä.

Käytön jälkeen voimaloiden purkamisesta ja materiaalin kierrättämisestä vastaa aina tuulipuiston omistaja. Sarvikankaan Tuuli on sitoutunut sopimuksissaan asettamaan jokaiselle rakennettavalle tuulivoimalalle erillisen purkuvakuuden, millä varmistetaan voimaloiden purkaminen tuulipuiston toiminta-ajan päätyttyä. Tämän lisäksi hankkeesta on tarkoitus tehdä Pieksämäen kaupungin kanssa erillinen ennallistamissopimus, joka on lisävakuus alueen ennallistamisesta. Tuulivoimaloiden materiaalista noin 90 % kierrätetään. Haitalliset jätteet, kuten lapojen epoksi- ja hartsimateriaalit, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Tällä hetkellä maailmalla tehdään paljon tutkimuksia siitä, miten myös viimeiset 10 % tuulivoimaloiden materiaalista saadaan tulevaisuudessa kierrätettyä tehokkaasti.

Käytön aikana tuulivoimala ei tuota päästöjä vesistöihin, maaperään tai ilmaan. Nykyaikainen tuulivoimala tuottaa vuodessa noin 25 GWh uusiutuvaa energiaa, mikä vastaa noin 5 000 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta (5 000 kWh/kotitalous). Tuulivoima on tällä hetkellä päästötön ja kilpailukykyinen energiamuoto. Sarvikankaan tuulipuisto, kuten muutkin uudet tuulivoimahankkeet Suomessa, toteutetaan markkinaehtoisesti ilman tariffitukea. Tulevaisuudessa tuulivoimatekniikan odotetaan kehittyvän vielä entistä tehokkaammaksi ja valmistusmateriaalien 100 %:sti kierrätettäviksi.

Lisätietoa hankkeesta:

Ympäristövaikutusten arviointi: 

https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/sarvikankaan-tuulivoimahanke-pieksamaki

Kaavoitus: 

https://www.pieksamaki.fi/yleiskaava-sarvikankaan-tuulivoimahankkeen-osayleiskaava/

Millaiset vaikutukset?

Tuuli on puhdas, ehtymätön ja kotimainen raaka-aine. Tuulen käyttö energianlähteenä ei tuota ympäristölle ja ihmisille haitallisia kasvihuonekaasuja tai muita ilmansaasteita. Puhtaan energian tuotanto on nyt tärkeämpää kuin koskaan alati kasvavassa energiantarpeessa. Lisäksi Suomi tähtää hiilineutraaliuuteen vuoteen 2035 mennessä, toimien suunnannäyttäjänä muulle EU:lle, joka on sitoutunut hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä.

Tuulipuiston vaikutukset maa- ja metsätalouteen ovat vähäiset, noin 2 % hankealueesta käytetään rakentamiseen. Tuulivoimalat aiheuttavat kuitenkin muutoksia maisemassa ja käytön aikana lähiympäristöön muodostuu ääntä sekä välkkeitä lapojen pyörimisestä. Nämä vaikutukset ovat etukäteen tarkasti ennustettavissa käyttäen ympäristöministeriön ohjeistamia alalla vakiintuneita laskentatapoja. Hankkeessa toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa riippumattomat, suomalaiset viranomaiset ja asiantuntijat tarkastelevat kriittisesti eri näkökulmista puiston vaikutuksia lukuisiin eri osa-alueisiin, muun muassa ihmisiin, eläimiin, maisemaan, aluetalouteen ja ilmastoon.

Sarvikankaan tuulivoimapuisto toteutetaan kokonaan yksityisellä rahoituksella ilman verovaroja. Hankkeella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia alueen talouteen. Kunta saa voimaloista kiinteistöverotuloja, mikä on merkittävä lähde etenkin pienissä kunnissa. Esimerkiksi vuonna 2022 tuuli- ja aurinkovoimaloista määrättiin kiinteistöveroja Suomessa yhteensä 23 miljoonaa euroa ja summa on nopeassa kasvussa (Verohallinto). Yhdestä tuulivoimalasta, jonka nimellisteho on 8 MW, kertyy kiinteistöveroa ensimmäisenä toimintavuotena keskimäärin noin 50.000 euroa. Sarvikankaan tuulipuiston kiinteistöverotulot olisivat Pieksämäen kaupungille noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kiinteistöveron maksaa tuulipuiston omistaja.

Tuulivoimalla on myös monia muita positiivisia vaikutuksia aluetalouteen ja hankkeet työllistävät merkittävästi. Vuoden 2018 loppuun mennessä Suomeen rakennettu tuulivoimatuotanto loi kotimaassa työtä 55 800 henkilötyövuoden edestä 20 vuoden jaksolle laskettuna (Tuulivoiman työllisyysvaikutukset, 2019). Tästä tuulivoimasektorin suorat työllisyysvaikutukset ovat 2 600 henkilötyövuotta, ja kerrannaisvaikutukset muille toimialoille 53 200 henkilötyövuotta. Rakentamisvaiheen aikana yksi suora henkilötyövuosi synnyttää noin 95 htv työvoimatarpeen kerrannaisvaikutuksina muualla arvoketjussa. Suurin työllisyysvaikutus syntyy tuulipuiston käyttövaiheen aikana huoltotöistä sekä niiden synnyttämistä kerrannaisvaikutuksista, joiden osuus kokonaishenkilötyövuosista on 72 %. 

Tuulivoima on vahvasti kasvava ala ja sille on kysyntää, vuonna 2019 83 % suomalaisista oli tuulivoiman lisäämisen kannalla (Energia-asenteet, 2019). Kotimainen energiantuotanto mahdollistaa Suomen energiaomavaraisuuden ja vähentää riippuvuutta ulkomailta tuotavasta sähköstä. Tuulivoimasähkö on tällä hetkellä markkinoiden edullisin energiantuotantomuoto.