Energiequelle on kokeillut kahdessa tuulivoimapuistossa Kalajoella ja Hyrynsalmella kylvöniittyjen perustamista ja selvittänyt niiden mahdollisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tässä artikkelissa kerromme, miten kokeilu eteni ja mitä siitä opittiin.  

Idea syntyi alkuvuonna 2023 kysymyksestä: entä jos kylväisimme tuulivoimapuistoihin kukkivia kasvilajeja, jotka hyödyttäisivät pölyttäjiä? Voisimmeko näin tukea hyönteislajien monimuotoisuutta? Kokeilun kohteiksi valittiin Energiequellen toteuttamat tuulivoimapuistot Kalajoen Torvenkylässä ja Hyrynsalmen Lumivaaralla. Näin sai alkunsa Energiequellen ”Operation Flower Power”.  

Asiaan perehtyessämme nousi esiin useita huomioon otettavia tekijöitä. Ensimmäinen niistä oli sopivien kasvilajien valinta: lajien tuli olla Suomen luonnossa alkuperäisiä ja niiden siemeniä piti olla saatavilla riittävän suuria määriä. Lopulta päädyimme siemensekoitukseen, joka sisälsi ahdekaunokkia, valkoapilaa, puna-apilaa, kuminaa, keltamaitetta ja päivänkakkaraa.  

Kevät 2023 eteni nopeasti, ja siementen kylvön aikataulu alkoi kiristyä. Tavoitteena oli kylvää siemenet vastikään valmistuneiden tuulivoimapuistojen alueille, joilla oli tehty maanmuokkaustöitä – käytännössä teiden varsille. Lisäksi perustettiin kontrollialueita, joille ei kylvetty mitään, jotta voitiin arvioida kylvön vaikutusta hyönteislajistoon.  

Perinteisessä tienrakentamisessa teiden reuna-alueet kylvetään usein emulsiokylvönä, jossa siemenet kiinnitetään emulsioaineen avulla maapintaan. Näin kasvillisuus syntyy nopeasti ja vähentää eroosiota. Tällaista menetelmää ei kuitenkaan haluttu käyttää hankkeissamme, sillä tavoitteena oli välttää luontoon kuulumattomien aineiden lisäämistä maaperään. Kylvöt toteutettiin pelkällä vedellä: siemenet sekoitettiin veteen ja ruiskutettiin ennalta merkityille alueille Lumivaaran ja Torvenkylän tuulivoimapuistoissa kesäkuussa 2023, joka ei ollut kylvön kannalta optimaalinen ajankohta.  

Kylvöjen jälkeen olosuhteet olivat haastavat. Molemmilla alueilla vallitsi kuivahko jakso, ja Lumivaarassa kesäinen rankkasade huuhteli siemeniä osittain pois. Lisäksi jyrkät tienpientareet vaikeuttivat siementen pysymistä paikoillaan. Torvenkylässä osa kylvöalueista jouduttiin myllertämään kylvön jälkeen tehtyjen maanmuokkaustöiden vuoksi.  

Vuosina 2023 ja 2024 Villimehiläiset Oy ja Albus Luontopalvelut Oy toteuttivat Energiequellen toimeksiannosta selvityksen kylvökokeilun vaikutuksista hyönteislajistoon. Vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa aiemmin tehty. Biologien laatima raportti valmistui vuonna 2025 ja on kokonaisuudessaan ladattavissa alla.  

Tulosten perusteella niittykasvillisuus runsastui erityisesti vuonna 2024, ja molemmilla tutkimusalueilla tunnistettiin lupaavia piennarniittykohteita. Parhaiten alueille vakiintuivat ahdekaunokki ja keltamaite. Kohtalaisesti menestyivät myös päivänkakkara sekä puna- ja valkoapila. Kuminan menestys sen sijaan jäi toistaiseksi vaatimattomaksi.  

Kahden ensimmäisen tutkimusvuoden aikana kylvöillä ei kuitenkaan havaittu selkeää, laaja-alaista vaikutusta perhosten, pistiäisten tai kukkakärpästen laji- tai yksilömääriin. Tuloksiin vaikuttivat muun muassa kasvien hidas vakiintuminen, alueiden karut olosuhteet, pintamaan eroosio sekä paikalliset häiriötekijät, kuten kylvön jälkeiset maanmuokkaustyöt.  

Selvityksen johtopäätöksen mukaan niittykasvien kylvö voi tukea hyönteisille soveltuvien elinympäristöjen kehittymistä tuulivoimapuistoissa, mutta vaikutusten luotettava arviointi edellyttää pidempiaikaista seurantaa. Raportissa suositellaan kasvillisuuden seuraamista useiden vuosien ajan sekä hyönteisseurannan kohdentamista niille alueille, joilla niittykasvillisuus on onnistuneesti vakiintunut.  

Selvitys tarjoaa arvokasta ennakkotietoa aiheesta, jota ei ole aiemmin Suomessa kokeellisesti tutkittu, ja tukee käytännön toimien suunnittelua pölyttäjien huomioimiseksi tuulivoimapuistojen hoidossa.  

Toivomme, että Energiequellen ”Operation Flower Power” antaa inspiraatiota ja oppia myös muille vastaaville hankkeille. Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin. 

Lataa raportti

Ingrid, the leading Nordic flexibility and grid-tech company, and Energiequelle GmbH, a leading international renewables developer, operator and service provider, have signed a co-development agreement to deliver 200 MW of grid-scale Battery Energy Storage Systems (BESS) throughout Germany. Under the partnership, Energiequelle will lead project development, while Ingrid will finance, operate, and optimize the assets using its in-house trading and optimization platform. The BESS projects will be strategically deployed in distribution grids across Germany, targeting locations where flexibility is most needed. Most projects are expected to reach ready-to-build status in 2026.

“This is a landmark partnership for Ingrid in Germany and an important step in our European growth strategy. By 2030, we aim to optimize more than 1 GW of flexible assets in Germany and thereby address challenges in the power grid. Energiequelle’s proven track record and deep market knowledge make the company an ideal partner for us on this journey,” says Axel Holmberg, CEO of Ingrid.

Ingrid already operates or is constructing more than 450 MW (650 MWh) of battery storage and has raised over 300 million euros in capital, making it the leading developer, owner and optimizer in Scandinavia. This includes Finland’s largest storage facility at 70 MW (140 MWh). In addition to energy storage and the optimization of BESS and renewable energy, Ingrid also offers structures for green energy supply and offtake as well as innovative grid services. Alongside its expansion into the German market, the company is also entering France and Spain.

“Our mission is to advance the energy transition with innovative, reliable, and flexible solutions. Ingrid’s expertise in delivering and optimizing large-scale energy storage is a strong complement to our development capabilities. Together, we can create long-term value for society and expand grid stability as part of the energy transition,” says Michael Raschemann, founder and Managing Director of Energiequelle.

Since its founding in 1997, Energiequelle has built around 2,000 MW of grid infrastructure and connected more than 1,700 MW of wind energy to the grid. In addition, Energiequelle develops innovative energy supply solutions for industrial companies, particularly using photovoltaics and battery storage. The company operates in Europe and South Africa.

The deployment of battery storage increases the resilience of power grids, supports the integration of renewable energy, and improves the economics for renewable energy producers. As a result, battery storage is becoming a key pillar of the German energy system on the path to climate neutrality. It also enables better participation in energy and flexibility markets while simultaneously increasing security of supply, as more domestic and dispatchable power becomes available. Electrification in industry and municipalities is also accelerated. Ultimately, these measures lead to stable and affordable energy prices, strengthen regional competitiveness, and support a faster energy transition.

Uusiutuvaan energiaan erikoistuneen Energiequellen suunnittelema Oulu Green Hydrogen Park -hanke on lisätty mukaan tulevaisuuden vedyntuotantoalueita eli vetylaaksoja kartoittavalle H2 Valleys -alustalle. Vetylaaksoiksi kutsutaan ekosysteemejä, jotka kattavat vedyn arvoketjun tietyn maantieteellisen alueen osalta. 

”Kun uusiutuvan energian tuotanto, vedyn tuotanto, kulutus ja varastointi yhdistetään siirtoinfrastruktuuriin, niin syntyy vetylaakso eli alueellinen vetyverkko, joka palvelee sekä vedyn tuottajia että kuluttajia. Tällaisen ekosysteemin luominen Oulun hankkeessa on tavoitteena”, kommentoi hankkeesta vastaava projektipäällikkö Heikki Sinisaari ja lisää, että yhtiö on erittäin kiinnostunut potentiaalisista yhteistyökumppaneista hankkeen sekä mahdollisten vedyn johdannaisten sekä jatkojalosteiden edistämisessä.

Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeen rakennustyöt jatkuvat Kristiinankaupungissa. Rakennustöiden yhteydessä havaittiin aiemmin poikkeama yhden voimalan perustuksen ja terästornin välisessä pulttiliitoksessa. Kyseessä oli kriittinen rakenneosa, minkä vuoksi hankkeen rakennustyöt keskeytettiin varotoimenpiteenä. Poikkeaman vaikutukset turvallisuuteen tutkittiin perusteellisesti, ja korjaavat toimenpiteet linjattiin yhteisymmärryksessä kaikkien osapuolten kesken.

Mikonkeitaalla on jo pystytetty kahdeksan tuulivoimalaa ja seuraavaksi asennetaan loput kahdeksan tuulivoimalaa. Kokonaisuudessaan tuulivoimapuisto koostuu yhteensä kuudestatoista Siemens Gamesa SG 6.6‑170 -tyyppisestä tuulivoimalasta.

Korjaustyöt ja asennukset jatkuvat viikolla 40. Poikkeamalla ja sen korjaamisella ei ole vaikutusta tuulipuiston turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Työmaakäytänteiden mukaisesti rakennustyömaata koskevat edelleen normaalit turvallisuusmääräykset ja näiden mukaan asiatonta oleskelua työmaa-alueella tulee välttää vielä rakennustöiden ollessa käynnissä.

Energiequelle kiittää kaikkia osapuolia ammattimaisesta ja huolellisesta työstä. Yritys odottaa innolla hankkeen saattamista päätökseen – tämä projekti on merkittävä niin alueelle kuin koko yritykselle.

Tuulipuiston on määrä valmistua kaupalliseen käyttöön viimeistään alkuvuodesta 2026. Tuulipuiston kokonaiskapasiteetti on 105,6 MW, ja valmistuttuaan Mikonkeidas tuottaa puhdasta energiaa noin 75 000 kotitaloudelle, edistäen merkittävästi alueen vihreää siirtymää ja Suomen ilmastotavoitteita.

Uusiutuvaan energiaan erikoistunut Energiequelle on jättänyt oman lausuntonsa luonnoksesta uudeksi alueiden käyttölaiksi lausuntopalvelu.fi -sivustolla. Yhtiö kritisoi, että kokoluokaltaan näin merkittäviä muutoksia lainsäädäntöön ja teollisuuden toimintamahdollisuuksiin ei voi tehdä ilman kattavia vaikutusten arviointeja lisäsääntelyn vaikutuksista.

Uusiutuvaan energiaan erikoistunut Energiequelle on saanut Oulun kaupungilta suunnitteluvarauksen yhtiön suunnittelemaa Oulu Green Hydrogen Park -hanketta varten. Päätöksen varauksesta teki Oulun yhdyskuntalautakunta kokouksessaan 8. huhtikuuta. Uusi vedyntuotantolaitos ja vetypolttoaineen tankkausaseman olisi määrä rakentua noin kymmenen kilometrin päähän Oulun keskustasta Kuusamontien luoteispuolelle Heikinharjun ja Välikylän teollisuusalueen väliin. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin enintään viiden megawatin (MW) vedyntuotantolaitos ja tankkausasema linja-autoja ja muita raskaita ajoneuvoja varten.